Koulukierroksella

Satoi, kun läksimme ekaluokkalaisen kanssa kotioveltaan risteykseen odottamaan bussia. (Neljäsluokkalainen oli sairas.). Muuten tyhjän bussin takapenkki oli kolmen teini-ikäisen tytön käytössä, näitä pieniä koululaisia astui autoon matkan varrelta neljä, isompia enemmän. Matka koululle kesti 45 minuuttia.  Paluumatkan bussi kiertelee kuulemma enemmän.

Jatkoin nuoruuden kaverin kyydissä kyläkoulujen etsintäkierrokselle. 130 kilometrin matkalle mahtui yhdeksän entistä koulurakennusta, aikaa rundiin meni kuusi tuntia. Otin jokaisesta rakennuksesta valokuvia sekö tein erilliset muistiinpanot. Tähän lyhyt pika-analyysi: rakennuksista kaksi oli hyvin käyttämättömän näköisiä, toiseen ei päässyt autolla pihaan, muutama oli vapaa-ajan käytössä ja kahdessa asuttiin ympärivuotisesti. Jonkinlainen asuinkäyttö siis käyttötarkoituksena, yksi kansalaisopiston kudontapiirin tilana.

Yhdessä paikassa tapasimme asukkaat, toisessa tulisijoja kunnostavan muurarin, kolmen kohdalla lähistöllä liikkuneen ihmisen. Yksi ei tiennyt, kuka koulun omistaa, toinen tiesi tarkalleen, ketä koululla asuu - ja kolmas tiesi vähän jotakin nykyisestä omistajasta. Nämä ihmiset olivat miltei ainoat, jotka matkan varrella ylipäänsä näimme - paitsi "kyläkauppakylällä", jossa kävimme kahvilla. Kahvinurkkaan kertyi taas pöydällinen ihmisiä - ja siinä kuulimme, että yhden asutun koulun omistajan mies oli eilen kuollut. Emme sitten yrittäneet tavoittaa omistajaa.


Huomenna koluamaan loput viisi koulua.

Tässä kunnassa virallisin tienvarsimerkein merkittyjä kyliä taitaa olla vain kaksi, toinen sen 1970-luvulle itsenäisen kunnan kirkonkylä. Toinen entinen teollisuustaajama. Kyläyhdistyksiäkään ei toimi monta.  Kotikonnuilla pohjois-Karjalassa on toimintaa kylillä selvästi enemmän ja sinisin tielyltein merkittyjä kyliä tuon tuostakin. Täytyy miettiä, mikä kaikki tätä voisi selittää. Yksi selittävä tekijä lienee kunnan pinta-ala - suht lyhyet välimatkat. Sellainen kylätalomeininki täältä puuttuu myös. Yksi kylätalo ja kaksi seurojentaloa taitaa olla kyläläisten käytössä.  Entä Leader-politiikka? Sehän vaihtelee alueittain paljonkin, siis se, millaista toimintaa alueella tuetaan - henkisesti ja taloudellisesti.