Maalaiskansakoulu

Nyt hetkeksi historiaan, omaani ja kansakoululaitoksen

Olen surffaillut FB:ssä sivuistoilla, jotka liittyvät vanhoihin taloihin. Koulujahan siellä tietysti myös on. Keskustelut koskevat asumista, kunnostamista, ostamista ja myymistä.
Ihastuttavana yllätyksenä törmäsin tuota pikaa  lapsuuskotini kuvaan. Toisin sanoen samanlaiseen koulurakennukseen, missä itse asuin varhaislapsuuteni Turunläänin Koskella. Satopään kansakoulu oli rakennettu vuonna 1925 ja koulutoiminta siellä lakkasi vuonna 1969. Koulua ei rakennettu tietylle kylälle vaan se rakennettiin "kulmakunnalle". Satopään kulmaksi nimettiin useampien kylien eteläpäitä ("takamaita"). Alueen asutus on nuorta (reilut sata vuotta vanhaa).  Satopään koulupiiri muodostui pitkälti tästä kulmakunnasta ja alueen nimeksi vakiintui Satopää  vasta koulun myötä. Satopää on kulmakunnan vanhin talo. (Matti Heinonen: Mettäkulmalaisia vaan ei mettäläisiä. Satopään kulman historiaa, Sälekarin kirjapaino oy, Somero 2001).
Koulupiirijako muokkasi siis aikanaan ihmisten paikkaidentifikaatiota. Koulupiirin asukkaista (ainakin oppilaista) tuli "satopäänkulmalaisia".

Lapsuudenkotini on "Maalaiskansakoulu tyyppi numero 5". Se on rakennettu Kouluhallituksen piirustuksilla, jotka ovat arkkitehtien Borg. Siren ja Åberg käsialaa. Facebookissa tunnisteltiin ainakin seitsemän samoilla piirustuksilla 1920-luvulla rakennettua koulua eri puolilla Suomea: Alavuden Pollarinkylällä, Virtain Vaskivedellä, Pyhäjärven Vuohtomäellä, Mikkelin Soikkalassa, Haukanmaalla. Minä olen nähnyt samanlaisen koulun Heinävedellä. Useimmat ovat joko vakituisessa tai vapaa-ajan asuinkäytössä. Omasta lapsuuskodistani on jäljellä vain ulkoseinät. Paikalliset maanviljeilijäveljekset ostivat sen kuivuriksi. Entisen koulun pihalle Satopään koulun oppilaat kuitenkin kokoontuivat tavatakseen toisiaan vuonna 1998. Koulumuistot yhdistävät.

Rakennusten täydellinen samankaltaisuus on siis seurausta Kouluhallituksen tyyppipiirustuksista.
Vanha kouluylihallitus muutettiin vuonna 1918 Kouluhallitukseksi. Valtion keskusvirastona se vastasi koulu- ja kirjastoasioista. Kouluasioihin kuuluivat myös koulurakennuksia koskevat ohjeet ja säädökset. Piirikirjasto toimi usein koululla. Niin myös Satopäässä.

Kunhan ennätän, skannaan kuvan koulusta oppilaineen ja opettajineen. Kuva on noin vuodelta 1953. Paikallishistorian kirja kertoo, että koulua perustettaessa oppilaita oli noin sata. Tämän kuten lukuisten muidenkin maalaiskansakoulujen perustamisen pontimena on siis vuoden 1921 oppivelvollisuuslaki. Piirustukset ovat oletettavasti 1920-luvun alusta, sillä juuri 1920-luvulla tämän tyypin kouluja on perustettu.

Takaisin nykypäivään: Facebookissa kohtaamani tuttu koulu on peruskorjattu vimpan päälle ja maalattu vaalekasi. Oma kotini oli punamullan värinen. Piharakennukset oli kuulemma purettu. Satopään koulun pihassa töröttivät ulkorakennukset, kun kävin siellä kääntymässä joskus 2000-luvun taitteessa. Myös sauna oli paikallaan. Iso, juhlava hirsisauna.

On talvi ja kova pakkanen. Istun isän hartoilla kylpyviittaan kiedottuna. Palaamme saunasta. Höyryän. Vuosin on noin 1954. Olen kenties kolmevuotias. Tämmöisiä muistoja rakennukset virittävät.

 Kouluhallituksen maalaiskansakoulujen piirustukset (kokoelma) löytyvät kouluhallituksen arkistoista.

Koulumatka

Bloggaan tänne saman viestin kuin "Kyläkouluprojektin" varsinaiselle sivulle

Yhdeksi "kyläkoulututkimuksen" teemaksi valittiin pitkä koulumatka = siis matka, joka edellyttää lain mukaan koulukyydin järjestämistä. Haluamme tietää mitä keskeisen hyvinvointipalvelun eli opetuksen siirtäminen edemmäksi koululaisten asuinpaikasta merkitsee koululaisten omasta näkökulmasta.

Tämän osion aineison kerää YTT Pirjo Pöllänen. Tapaustutkimuksen aineiston hankinta on kaksivaiheinen: 1) puhelinkyselyllä selvitettiin yhden maakunnan kuntien käytössä olevat koulukyytijärjestelyt ja kyytien piirissä olevien lasten lukumäärät (noin) 2) aineiston hankinta jatkuu kenttätyönä kahdessa kunnassa. Pirjon tarkoituksena on kulkea koulukyytien mukana sekä haastatella kyytien piirissä olevia koululaisia. Näkökulma on nyt siis lasten. Kenttätyö tapahtuu lähiviikkoina.