Kaksoisvirtain maan tytöt

Olen koulussa lukenut huonosti niin maantiedon, historian kuin uskonnonkin läksyt (ylipäänsä läksyt). Kaksoisvirran, Eufratin ja Tigrisin, maa on toki sanana tuttu, mutta en osaa asettaa sinne historiallisia kulttuureita ja yhtieskuntia. Wikipedia sanoo että Kaksoisvirranmaa (eli Mesopotamia) on lähinnä nykyisessä Irakiassa ja Syyriassa oleva alue, jonka läpi virtaa kaksi jokea. Mesoptoamiassa sai noin 3500-3000 eaa alkunsa sumerien sivilisaatio, jota luonnehtivat kaupunkivaltiot, kirjoitustaito ja valtiomainen yhteiskunta. Monijumalainen uskonto oli ainakin ulkoisesti tärkeä. Kirjoitus kehittyi luultavasti kauppaa ja hallintoa varten.

Sumerien sivilisaation on vanhin tunnettu. Mm. babylonialaiset ja assyrialaiset perivät sumerien sivistyksen. Pitkin historiaa kaupunkivaltiot ja kansat taistelivat keskenään Kaksoisvirtainmaan herruudesta. Joskus "vihamieliset paimentolaiset" hyökkäsivät Kaksoisvirtainmaahan.

Kaksoisvirranmaa on Lähi-Idän hedelmällistä puolikuuta. Tämä alue on varhaisen maanviljelyn kehto. Tätä ympäröivät suuret autiomaat, meret ja vuoret.

Tämä siis junioriwikin oppikirjamaista viisautta. Teen pitkän ajallisen loikan - bongailen tuttuja nimiä. Hammurabi perusti n 1700 eaa Babylonian. Monia sotia ja hallitsijoita mahtuu myös aikaan ennen kuin Assyria nousi suurvallaksi. Se valtasi Kaksoisvirranmaan, Israelin ja Egyptinkin. Taas valtauksia välilläkin kunnes Aleksanteri Suuri valtasi Babylonian 331 eaa.

Kaksoisvirran kulttureista mainitaan sumerilaiset, akkadialaiset, assyrialaiset, babylonialaiset - ja monia muitakn etäisesti kouluajoilta sanoina tuttuja.

Tästä Kaksoisvirranmaasta, Tigris-joen varrelta Bagdadista lainalapseni ovat kotoisin. Bagdad on Teheranin jälkeen toiseksi suurin kaupunki Lounais-Aasiassa. Vuonna 2011 sen asukasluvuksi arveltiin yli 6 miljoonaa.

Tytöt tuleva kaupungista, jonka asukasluku on koko Suomen asukaslukua suurempi. He tulevat lämpimästä maasta, jossa hedelmät ovat tuoreita,  ja jonka historia on ikiaikainen.

He tulevat maasta, jota 2000-luvun taitteessa hallitsi Saddam Hussein ja jota Yhdysvallat miehitti vuodesta 2003 lähtien. (Joensuussakin marssimme  Yhdysvaltain sotatoimia vastaan - "Ei iskua Irakiin" on yksi suurimmista mielenosoituksista tässä kaupungissa ikinä.)  Sen jälkeen Bagdadissa oli runsaasti pommi-iskuja ja väkivaltaisuuksia yli kymmenen vuoden ajan.

 He tulevat maasta ja kaupungista, jossa runsaasti pommi-iskuja ja väkivaltaisuuksia viime vuosina  on aiheuttanut ISIS. Toukokuussa 2015 se valtasi  Bagdadin läheisen Ramadin kaupungin.

He tulivat kauniina ja lämpimänä syksynä kahdentoista valtion halki maahan, joka muuttui pian kylmäksi ja pimeäksi. Kylmyys ja pimeys ei tarkoita vain ilmastoa vaan myös ilmpaiiriä. He päätyivät Pohjois-Karjalaan,  jossa riittää pimeää ja metsää ja jossa pikkukaupungin kadutkin ovat pelottavan autioita - mutta jossa (näin he ovat kuulleet) marjoja voi kuka tahansa kesällä poimia suoraan metsästä.
He tulivat maahan, jossa tuttujen ruokatarpeiden löytäminen kaupasta on vaikeaa. Ja jossa diabeetikko ei tiedä mitä pitäisi syödä. Enkä minä osaa neuvoa häntä.

Heidän äitinsä myi omaisuutensa ja lähetti heidät turvaan tähän pimeään maahan, joka kevään edetessä muuttuu toiseksi. Vaikea uskoa, että valoisaksi symbolisessa mielessä. He ovat rohkeita nuoria naisia, täynnä ungelmia ja suunnitelmia vaikka elämä tällä hetkellä onkin silkkaa odottelemista. He ovat niin reippaita että välillä luulen heidän  toimivan voimiensa äärirajoilla - eivät valita mistään, yrittävät kaikin tavoin olla "maassa maan tavalla".  He odottavat ja jännittävät oleskelulupapäätöstä.

Välillä he lamautuvat, kun toivo äidin ja pikkuveljien saamisesta tänne, tuntuu EU:n ja Suomen hallituksen kovenevan pakolaispolitiikan vuoksi entisestään himmenevän.

P.s. Kuljetin pitkään muutoissa mukanani Ukin Amerikan arkkua (sekä pistoolia sen yhdessä laatikossa). Heitin sen pois vasta kun kotini katto repesi, vedet valuivat sisään ja elämäni romahti. Nykyisyyden perspektiivistä ei ollut mitään syytä käyttää noin vahvaa ilmaisua kuin "elämän romahtaminen" - tavallisia arkisia vaikeuksia ja vastamäkeähän siinä lähinnä oli.

Uusia mietteitä

"Kyläkoulukirja" - siis kirja maaseudun hyvinvointipalveluista - alkaa valmistua. Milessä kiehuu jo uudet ideat. Tällä hetkellä kovin monta.
Ryhdynkö kirjoittamaan kirjastoista? Vai ryhdynkö tekemään kirjaa pakolaisuudesta Suomeen? Vuoden 2015-2016- tapahtumat ja  tilanne pääroolissa, historiaa - ja omaa henkilöhistoriaani unohtamatta. Monista eri syistä jälkimmäinen on tällä hetkellä päällimmäisenä mielessä. Samalla se on aihe, josta puhutaan ja jota myös tutkitaan tällä hetkellä paljon.

Kiinnostukseni johonkin ilmiöön - josta sitten mahdollisesti syntyy kirja - alkaa yleensä siitä, että haluan itse ymmärtää ja tietää asiasta enemmän.

Omakohtaisena potkuna tällä kertaa on tutustuminen kahteen nuoreen irakilaiseen pakolaisnaiseen (tyttöjä he vielä minun näkökulmastani ovat) ja odotteluvaiheen seuraaminen läheltä. Ei siitä nyt sen enempää, mutta muistiinpanomaisesti seuraavat asiat, jotka tällä hetkellä kaikki jotenkin linkittyvät aiheeseen.  Kenties kuitenkin tarkempi tsoomi naisten näkökulmaan - sitäkin tutkitaan paljon tällä hetkellä eli kirjaa varten tietoa olisi saatavilla. Tutkimaan en siis ryhdy.

Oman ukkini pako Suomeen (pakkastalvena Suomen lahden jäätä) Venäjän vallankumouksen aallokossa, täältä sitten Ameriikkaan - ja takaisin. Suomen kansalaisuuden saaminen vuonna 1939 (tärkeä vuosiluku!)

Hiljattain katsomani elokuvat  "Taksi Teheran", ´Tuntematon pakolainen´ja ´Son of Saul´ - joista etenkään jälkimmäinen ei jätä minua rauhaan. Edellisen loppukohtauksen pojan katse. (Näitäkin voi katsoa sukupuolisilmälasein.)

Kaikki se informaatio ja analyysit, joita media - ja sosiaalinen media - tällä hetkellä pursuaa. Sekä pakolaispolitiikka etenkin EU:ssa ja Suomessa. Mitä se on - ja millaiseksi se on muuttumassa.

Mielessä mm. seuraavat ihan viimeksi lukemani analyysit

Isis on ennennäkemätön hirviö - mutta miksi se haluaa hyökätä Eurooppassa? (HS 23.3.2016)

Sotaa sodan päälle. Saudit ja Isis naruttavat länsimaita. Monde diplomatique & Novaja Gazeta 12/2015

Katsotaan, miten pitkälle kiinnostus kantaa.

Sotaa sodan päälle / 6-2015 | Le Monde diplomatique

Sotaa sodan päälle / 6-2015 | Le Monde diplomatique