torstaina, huhtikuuta 10, 2014

Rääkkylän virittämää

Käväisin eilen Rääkkylässä kertomassa eläkeläiskirjastamme kunnan mummolaksi brändäyshankkeen  tiimoilta. Idea on sama kuin esimerkiksi Ristijärvellä jo 2000- luvun alussa: ikääntyminen käännetään myönteiseksi ja kunta mummolana houkuttelevaksi. Aika hyvin olivat onnistuneet ravistelemaan ikäkäsityksiä - kuolemaa unohtamatta.

Uusia asumisen mallejakin siellä haettiin, etenkin yhteisöasumisesta - vaikkei sitä oikein saatu konkretisoitua vielä. Siinä yhteydessä vihjaisin etsiväni kyläkoulun päätyä vuokra-asunnoksi itselleni.  Minulle lueteltiin heti kolme koulua, joissa sellainen saattaisi olla juuri nyt tarjolla. Ovat siis vuokrakäytössä, mutten tiedä kenen omistuksessa.
Kaksi taisi olla samanaikaisesti myynnissä.

Pieni surffailu netissä osoitti, että kiinteistövälittäjällä olevaa koulua tarjotaan idealla asunnoiksi ja ateljeetiloiksi. Taiteilijat taitavat edelleen olla yksi potentiaalinen ostajakohderyhmä. Liperissä myynnissä olevaa Vaivion koulua, ehkä 60-luvulla rakennettua matalaa punatiilikompleksia ei taideta kaupata taiteilijoille vaan vihjataan mahdollisuuksista käyttää varastotilana tai yrityskäyttöön.

Mitähän kaikkea kouluilla varastoidaan? Täytyy muistaa selvittää.

Muistui samalla mieleen Vilppulan entisen kulttuurisihteerin Sirpa Timosen noin kymmenen vuotta sitten eläkkeelle jäädessä ostama koulu, joka sai nimen "Pelimannin penkillä". Käsittääkseni Sirpalla oli suunnitteilla sinne monenlaista kulttuuritapahtumaa. Käsittääkseni hän otti myös ison lainan koulun kunnostamiseen. Tästä en ole varma. Kesällä täytyy käydä katsastamassa Vilppulan tilanne.
Vilppulan ottamisella tarkempaan syyniin on monta perustelua: sosiaalisen taustani vuoksi tunnen hyvin kaikki kunnan entiset kyläkoulut. (Vasta nut oivallan, että tällaista oman kunnan
kyläkoulutuntemusta ei tietenkään ole kaikilla pitkäaikaisillakaan kuntalaisilla. Oppikouluun tai
kansalaiskouluun tultiin jostakin - ei taidettu paljon keskustella, mistä.) Lisäksi kenttätyö Vilppulassa tulee halvaksi, kun siellä voi edelleen asua ilmaiseksi.

Koulujen myyntiajat ovat pitkiä, joskus kai ikuisia. Niitä taidetaan kunnassa käsitellä lähinnä taloudellisena taakkana. Käsitelläänköhän missään arvokkaana kultturisena pääomana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti