Kyläkoulun lakkauttaminen prosessina

Ville sai puhelinhaastattelukierroksellaan vinkin Sami Tantarimäen tutkimusraportista "Mitä lakkautuksesta opimme" (Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahean julkaisuja B:2 2011)  Siinä tapaustutkimusotteella seurataan joukon kuudessa kunnassa sijaitsevan vuonna 2007 lakkautetun kyläkoulun lakkauttamisprosessia.

Kumiko-projekti oikeastaa alkaa siitä, mihin Tantarimäki lopettaa kysyen mitä kylässä tapahtuu kyläkoulun jälkeen. Muutama muistiinpanomainen  huomio raportista: Tantarimäki korostaa, että vaikka koulu lähtee niin kylä jää elämään elämäänsä. Näinhän juuri Kumikossakin ajatellaan.

Tantarimäki kuvailee tarkoin rakennusten koulun lopettamisen jälkeistä käyttöä. Esiin tulee se, että kunnan suhtautumisella on välilä: Silloinkin, jos kunta päätyy lakkauttamaan koulun, on merkitystä sillä, miten kunnassa kylien merkitys koetaan ja miten koulun jälkeistä käyttöä ajatellaan.

Lakkautetu koulut toimivat esimerkiksi pakolaiskeskuksena, koirakouluna, hevostallina, kylätaloina. Joillakin kylillä suunniteltiin monitoimitilaa joskaan hanke ei vielä tutkimushetkellä ollut konkretisoitunut. Jossakin pihapiirissä sijaitseva rakennus on kylätalona vaikka koulu itse on myyty,

Koulun loppumisen erilaiset vaikutukset ympäröivään yhteisöön Tantarimäki tiivistää hyvin. Vaikutukset voivat olla aktivoivia, seisahduttavia, lamaannuttavia, taannuttavia ja jopa kuntasuhteet katkaisevia. Hänen väitteensä on, että koulun jatkokäyttö on merkityksellinen vaikutusten kannalta. Yksityiselle myyntikin voi olla hyvä ratkaisu, jos kyläläiset eivät tilana koulua tarvitse ja jos yksityinen one kyläläisten mielestä kelvollinen uusi asukas - esimerkiksi lapsiperhe tai yrittäjä.

Kylän sijainti on merkityksellinen kylän tulevaisuudelle.

Koulun lakkauttamista koskevat keskustelut ovat Tantarimäen mukaan lopulta pysyneet hyvin samanlaisina 1950-luvulta lähtien. Samoin argumentein niitä puolustetaan ja niiden lakkauttamista vaaditaan.  Huomasin, että keskustelussa (mediassa) käytetään paljon koulua persofinioivaa kieltä: elävä koulu, koulukuolema, kuoleman tuomio. Tantarimäki itsekin puhuu muun muassa kylän hengissä säilymisestä.  (Olen itsekin käyttänyt sanoja 'elävä kylä' ja 'éx-koulun uusi elämä' ajatellen, että rakennuksen voi ymmärtää myös toimijana, joka on vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

Ja lopuksi: Tantarimäkin kuvailee sanoin kouluja rakennuksina ja niiden ympäristöä. Meillä on mahdollisuus kertoa myös valokuvin.