Yksipaikkaisen asumisen projektini sai kesällä kovan kolauksen. Kesä meni kakkosasunnolla Pohjois-Hämeessä - sekä kolmosasunnolla eli kesämökillä samaisessa kunnassa. Maaseutututkijatapaamiseen Kaarinaan oli elokuussa mentävä omalla autolla. Maaseutututkijatapaamiset järjestetään aina upeissa ympäristöissä, mutta ne ovat julkisia kulkuneuvoja käyttävälle takkusten takana - kuten maaseutuasunnotkin usein.
Tutkijatapaamisessa esittäytyi myös Sitran vetämä monipaikkaisen asumisen tutkimusprojekti. Monipaikkainen asuminen ilmiönä on kiistatta ajankohtainen ja tutkimisen arvoinen. Projekti tuntuu suhtautuvan kritiikittömän positiivisesti monipaikkaisuuteen. Sen käsitteistössä pakollinen monipaikkainen asuminen tarkoittaa lähinnä laitosasumista (esimerkiksi vankilaa.) Sen sijaan esimerkiksi työn vuoksi kahdella tai useammalla paikkakunnalla asumista ei pidetä pakkoratkaisuna. Monille se kuitenkin on nimenomaan sitä, ei vapaaehtoinen valinta.
Yhteenvetona leikkimielisestä paikallaan pysymisen projektistani totean, että muutama kuukausi on mukavaa pysyä aloillaan, mutta pidemmän päälle se alkaa tuntua rasitteelta. Nyt kotimaan matkojen lisäksi mielessä pyörii mahdollisuus piipahtaa Tansaniassa Iringassa, jossa yksi vapaaehtoista monipaikkaista asumista toteuttava lapseni vielä tulevan talven asuu.
Vaikka lipeänkin hyvin alkaneesta paikallaan pysymisestä, on edelleen ajankohtaista tunnistaa myös ihmisten halu ja oikeus siihen. Mikäli yhteiskuntapolitiikkaa hehkuttaa kritiikittömästi monipaikkaisuuden puolesta, piilottuvat sellaiset inhimilliset seikat kuten ihmisten kiintymys ja juurtuneisuus paikkoihin (vanhanaikaisesti kotiseuturakkaus), omistusasunnon sitovuus tai hoivavastuut. Monipaikkainen asuminen on myös aika elitistinen projekti. Sen toteuttaminen edellyttää rahaa liikkumiseen ja asumiseen samoin aikaa sekä toimintakykyä. Monipaikkainen asuminen merkitsee köyhälle aivan eri asioita kuin rikkaalle.
Myös pysyvä maaseudulla asuminen voi olla jollekin pakkoratkaisu, toiselle vapaaehtoinen valinta ja kolmannelle saavuttamaton unelma.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti