Tukityöllistetyt, näkymättömän hoivatyön uusi selkäranka

Vaikeasti työllistyvien työllistymisen ehdot järjestöissä tiukkenevat ensi toukouussa. Työvoimaministeri Sinnemäki esitteli joulun alla tätä koskevan lakiehdotuksen.

Lakiuudistuken ympärillä käyty keskustelu nosti näkyville yhden hoivatyön työntekijäryhmän, josta julkisuudessa on puhuttu varsin vähän. Minusta on parin tutkimusprojektin yhteydessä alkanut näyttää siltä, että tukityöllistetyt muodostavat monien järjestöjen päihdetyössä ja vanhustyössä hoivatyön näkymättömän selkärangan.

Mieleen palaa 1980 luvulta kaksi feminististä yhteiskuntateoreettista keskustelua.
Etenkin brittifeministit halusivat tuoda naisten perheissä ja lähiyhteisöissä tekemän työn työn teorioihin. Käsitys työstä kun nojasi tuolloin ajatukseen, että työtä on lähinnä tuotannollinen palkkatyösuhteesa tehty työ, ei uusintava työ, esimerkiksi hoivatyö. Nyttemmin hoivatyöllä on jonkinlainen laimea työn status silloin, kun työtä tehdään sukulaissuhteissa. Kun perheenjäsenet hoitavat omia lapsiaan, vammaisia ja vanhuksia. Tästä kertoo vanhempainvapaa- ja omaishoidon tukijärjestelmät.

1980 luvun pohjoismaisessa feministisessä keskustelussa lanseerattiin näkymättömän hyvinvointivaltion käsite. Viesti oli, että hyvinvointivaltio- teoriat eivät tunnista sitä yksityiselämän piirissä tehtyä hyvinvointi- ja hoivatyötä, jolla yhteiskuntien toiminta pitkälti lepää. Taas tarkoitettiin etenkin perheissä tehtävää hoivatyötä.

Siis niin työn- kuin hyvinvointivaltionkin teorioilta piilottui suuri osa ihmisten hyväksi tehdystä huolenpitotyöstä, elämää ylläpitävästä ja uusintavasta työstä silloin, ja niin tapahtuu edelleen.
Parin meneillään olevan tutkimukseni kohdalla olen alkanut epäillä, että järjestöjen (ja kuntien) tukityöllistetyt muodostavat ainakin päihdetyössä ja maaseudun vanhustyössä hyvinvointivaltion näkymättömän selkärangan. Työtä ei haluta ymmärtää työnä, siitä ei makseta palkkaa eikä sitä ole myöskään tunnistettu osaksi palvelujärjestelmää toisin kuin omaisten ja yrittäjien tekemä hoivatyö. On silti lukuisia tilanteita, joissa on vaikea kuvitella, miten tuo hoiva järjestetään, jos tämä selkäranka katkaistaan.

Uutta tukityöllistämisen päätöstä perustellaan EU:n valtiontuilla. Käytännössä uudistus tarkoittaa sitä, että elinkeinotoimintaa harjoittava järjestö voi vastedes saada tukea enintään 75 prosenttia osatyökykyisten työntekijöiden palkasta ja puolet muiden työllistettyjen työttömien palkasta.
Vihreän Langan uutisen mukaan Sinnemäki myöntää lakiuudistuksen vaikuttavan joidenkin järjestöjen toimintaan. Suurin osa saa kuitenkin palkkatukea entiseen tapaan. Olisi aika katsoa lähempää, miten muutos vaikuttaa näkymättömään hyvinvointitalkooyhteiskuntaan, sen näkymättömiin hoivatyöntekijöihin ja ennen kaikkea näkymättömän työn kohteisiin, "asiakkaisiin."